Viestintätaidot – menestyksesi mahdollistaja ja selittäjä

Viestintätaidot
Viestintätaidot – menestyksesi mahdollistaja ja selittäjä

Kuuluvatko viestintätaidot osaamispankkiisi? Osaatko ilmaista ja kommunikoida asiasi muille siten, että alkaa tapahtua juuri niitä asioita, joita halusitkin? Niin johtamisessa kuin muussakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä viestintätaidot ovat aivan keskeisiä, koska tavoitellut päämäärät ovat monesti saavutettavissa vain yhdessä. Ihmiset pitää saada mukaan, siis hyppäämään saman junan kyytiin – itse. Tässä keskeisiä työkaluja ovat nimenomaan viestintätaidot. Käskeminen itkupotkupotkuraivarilla höystettynä on huono keino yrittää saada ketään marssimaan samaan suuntaan paria pakotettua askelta enempää.

Hyvät viestintätaidot kaivavat potentiaalin esiin

Esimies, jolla on heikot viestintätaidot, joutuu tukeutumaan ehkä vain hierarkkisen asemansa suomaan valtaan ja määräämään asioita tehtäväksi. Tällöin töitä tehdään ja asioita edistetään vain sen verran kuin on pakko ja kaikki tekeminen jää korkeintaan vain keskinkertaiseksi suorittamiseksi.

Sen sijaan hyvät viestintätaidot voivat merkittävästi edistää sellaisen tilanteen syntymistä, jossa organisaation jäsenet alkavat innostuneina seurata johtajaansa, siis toteuttaa yhteistä agendaa. Tällöin he usein antavat organisaation käyttöön ja asioiden edistämiseksi kaiken oman potentiaalinsa, myös sellaisen, jota ei ole pyydetty tai edes osattu pyytää, koska sen olemassaolosta ei ole oltu edes tietoisia.

Mestarit harjoittelevat aina

Viestintätaidot ovat taitoja siinä missä monet muutkin taidot. Lähtökohdat tulevat osin perintönä luonteen ja kasvuympäristön kautta, mutta hyvin pitkälle taitoja voi opetella ja oppia. Harva meistä on seppä syntyessään, vaan vasta harjoittelu tekee mestarin. Mitä harjoittelun määrään tulee, niin tunnettua sanontaa harjoitus tekee mestarin voi jatkaa sanoilla ja mestarit harjoittelevat aina.

Viestimme myös huomaamattamme

Ihminen viestii toiselle ihmiselle monin tavoin. Emme aina huomaa tai muka ehdi (tätäkin selitetään kiireellä – valitettavasti) kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, mitä kehomme ja olemuksemme viestii kohtaamisissamme toisten ihmisten kanssa. Jos olemuksestamme välittyvä viesti on ristiriitainen sen kanssa mitä sanomme, viesti häiriintyy tai voi jopa muuttua aivan toisenlaiseksi.

Olisiko siis parempi ja helpompaa viestiä vain kirjallisesti? Viestiessämme vain kirjoittamalla esimerkiksi sähköisissä kanavissa, olemuksemme ja kehon kielemme ei tällöin ole sen paremmin sotkemassa kuin vahvistamassakaan tulkintaa. Tämä ei silti tee pelkästä kirjoittamisestakaan helppoa, koska silloin sanat todella painavat. Silloin ei riitä, jos muistaa, että pelkkiä isoja kirjaimia ei saa kirjoittaa, koska SE TARKOITTAA HUUTAMISTA, mikä tulkitaan usein kielteisesti. Aivan samoin kuin kasvokkain viestiessämme myös kirjoittaessamme meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, miten asian ilmaisemme. Asianmukainen kohteliaisuus on kultaa myös kirjoittaessamme.

Viestintätaidot rakentavat luottamusta

Hyvät viestintätaidot tekevät henkilöstä helposti lähestyttävän. Tällaiselle henkilölle ihmiset avautuvat enemmän, jolloin viestintätaitoinen henkilö saa tietoonsa enemmän ja aidompaa tietoa. Hyvät viestintätaidot rakentavat myös luottamusta, joka on perusedellytys sille, että ihmiset saadaan toimimaan yhtenäisinä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Viisaus ja taitavuus kasvavat ja tiivistyvät ja ryhmän suorituskyky paranee.

Laatu määrää tärkeämpää

Viestinnässäkin ratkaisee ensisijaisesti laatu, vaikka toki viestinnän määrälläkin on tapauskohtainen merkityksensä. Laadukas viestintä on selkeää. Esimerkiksi jatkuvasti suuna päänä tyhjiä sanoja toinen toisensa perään hölöttävä henkilö, joka samalla huitoo molemmilla käsillään kaikkiin ilmansuuntiin väli-ilmansuunnat mukaan lukien, ei ehkä parhaiten saa ilmaistua toiselle, että mikä itse asian pihvi on.

Viestinnän määrän tulisi aina olla sopiva, ei siis liian vähän, mutta ei myöskään liikaa. Oikeaa määrä on vaikea tietää etukäteen, joten viestinnän tuloksia ja vaikuttavuutta tulee seurata ja tarvittaessa reagoida tilanteeseen. Monille markkinointiviestinnän parissa toimiville on varmasti tuttu sanonta, jonka mukaan puolet mainontaan käyttämästämme rahasta menee hukkaan – emme vain tiedä kumpi puoli.

Viestintätila täytyy, mutta millä?

On myös mielenkiintoista, että yhä nykyään, jolloin viestintää on joka puolella jopa pahemman luokan tulvaksi asti, niin silti organisaatioiden henkilöstökyselyissä ponnahtaa yleisenä haasteena esiin, että tieto ei kulje tai minulle ei koskaan kerrota mitään. Tällainen tulos siis kertoo, että viestimme liian vähän – ainakin asioista, jotka koetaan tärkeiksi. Taskussamme tärisee älypuhelin lähes taukoamatta. Sähköpostimme inbox-laatikko on paisunut sairaalloisen ylipainoiseksi. Työkoneemme näyttöpäätteen tutuimman ponnahdusikkunan ”uusi viesti saapunut” kuumottava tanssi siirtyy näyttöruudulta verkkokalvoillemme aiheuttaen vähitellen kroonistuvaa sekavuuden tunnetta. Viestejä tulvii joka suunnalta, mutta silti emme tiedä mitään eikä meille kerrota mitään.

Kiitämme suurempia voimia, että IT-osastolle kolme viikkoa sitten lähettämämme avunpyyntötiketti pääsi sentään lopulta työjonon kärkeen ja IT-tukihenkilö kävi sammuttamassa koneestamme sen bling-merkkiäänen, joka oli jo melkein syöpynyt kuuloluihimme siten, että olimme alkaneet ihmetellä, että miksi musiikkia kuunnellessamme kaikissa kappaleissa tuntui taustalla kuuluvan tuo raastavan tuttu triangelimainen kilkutus.

Ympärillämme oleva viestintätila täyttyy helposti myös tahtomattamme. Tilan hyvältä ja tärkeältä viestinnältä ottaa helposti tarpeeton kohina ja suoranainen viestintäsaaste. Millä siis haluamme tämän tilan täyttyvän? Omalla tavoitteellisella viestinnällämme vai jollain muulla?

Tarina on tehokas työkalu

Hyvä, tehokas ja taitava viestintä on keskeinen selittävä tekijä monessa menestystarinassa. Menestystarina ei siis ole vain suomen kielen kieliopillinen yhdyssana, vaan usein matkaa menestykseen on tukenut vahva tarina. Menestys ja tarina kuuluvat siis yhteen. Tarinankerronta (storytelling) onkin yksi viestinnän probiootti, joka avaa portteja aivoissamme, jolloin viesti menee paremmin niin sanotusti perille aina tunnetasolle asti. Tärkeään viestiin pitää siis osaa rakentaa kyky, jolla se jää muistiin. Siinä tarina on yksi parhaista keinoista.

Applen edesmennyt keksijänero Steve Jobs oli taitava ja intohimoinen viestijä. Teknisesti Applen tuotteet eivät olleet markkinajohtajia, hyvä, jos edes parhaimmistoa. Tätä paikkasi kuitenkin laitteiden laajasti hyväksi suitsutettu käyttäjäkokemus. Sekään tuskin yksin olisi riittänyt, jollei takana olisi ollut tarinaa, joka kutsui yleisön yhteiselle elämysmatkalle -matkalle muuttamaan maailmaa. Harjoitteliko Steve Jobs esiintymisiään? Kyllä Valmistaukohan esitystilaisuuksiin? Ehdottomasti.

Kun tarina toimi, niin Applen oli vaikea epäonnistua. Sen sijaan se lunasti oman ruutunsa yhtenä maailman muokkaajista.

Jos haluat kehittää omia viestintätaitojasi, niin tutkittua tietoa, toimivia työkaluja ja virkeitä vinkkejä on jaossa Erinomaiset ruokapalvelut -foorumissa 6.11.2019. Lue myös aiemmin julkaistut viestintää käsittelevät blogikirjoitukset Viestintä muutoksessa – mitä ja miten kannattaa viestiä sekä Puhe ja johtaminen.

Juha Jokinen

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.