Kun kiteytät tai tiivistät, niin mitäpä jos tiivistäisit kolmeen?
Suomen tasavallan kolmanneksitoista presidentiksi valittu professori Alexander Stubb on kuuluisa myös siitä, että hän esittää toimittajien kysymyksiin vastatessaan usein kolme pointtia. Hän on tehnyt tämän usein jopa nimenomaisesti mainiten sanan ”kolme”. Tämä on johtanut siihen, että jotkut ovat alkaneet jopa naureskella Stubbille ja pitämään tätä hänen ärsyttävänä piirteenään. Stubb on kuitenkin erinomainen esiintyjä, joka tässäkin vain onnistuneesti käyttää retorista tehokeinoa ja tiivistää viestinsä selkeäksi. Toivottavasti hän tekee näin myös jatkossa, koska Stubb toimii, kuten hyvä viestijä toimii.
Stubbin usein käyttämä kolmonen on oikeastaan aika ihmeellinen luku, johon törmäämme käytännössä ihan joka puolella. Sitä käytetään siis laajalti, joten jotain taikaa ja totuutta siihen täytyy liittyä.
Kolme on sopiva kerta-annos työmuistillemmekin.
Kolme on myös työmuistillemme oiva määrä. Kolme muistiyksikköä tai kolme asiaa mahtuu helposti työmuistiimme, jolle on ominaista rajallinen koko ja muistissa pysyvien asioiden lyhyt elinkaari. Työmuistiin ei mahdu määräänsä enempää. Se on kuin vesilasi, johon kaadetaan koko ajan lisää vettä. Uusi vesi sekoittaa lasissa jo olevaa vettä ja ylimääräinen valuu pois. Jo työn alla olevat asiat sekoittuvat tai joutuvat kokonaan poistetuksi työpöydältä ehkä pahastikin keskeneräisinä.
Jos siis haluat, että viestisi vastaanottaja pysyy perässä, pystyy käsittelemään ja ehkä muistamaankin sanomasi, niin kerro kuulijallesi vaikkapa kolme pointtia – ei yhdeksän tai viisitoista, koska se on aivan liikaa kerralla. Jos kaadat liikaan kerralla, niin kuulijallasi – ja sinulla itselläsikin – on todellakin hyvä syy kysyä what´s the point tai where´s the point?
Kolmonen on todellakin lähes taianomainen luku. Törmäämme siihen yllättävän usein, vaikka emme ehkä kiinnitä siihen huomiota. Eikä siihen oikeastaan tarvitsekaan kiinnittää huomiota. Annetaan sen vain tehdä tehtävänsä. Annetaan toisten vain naureskella ja keskittykäämme itse tehokkaaseen viestintään.
Kolmoseen tutustumme oikeastaan jo pienestä pitäen. Olemme ehkä kuulleet sadun pienistä karhuista, tai pienistä porsaista, joita iso paha susi vainosi. Muistatko, kuinka monta karhua tai porsasta saduissa oli? Aivan, kolmehan niitä oli. Muistat varmasti myös pienen pojan nimeltä Aladdin, joka löysi taikalampun. Muistatko, kuinka monta toivomusta Aladdin sai lampun hengelle esittää? Kyllä, kolme tietenkin. Ja olihan niitä kuuluisia muskettisotureitakin muuten kolme.
Ruokailumme sujuu pääosin kolmella ruokailuvälineellä: haarukalla, veitsellä ja lusikalla. Urheilukilpailussa neljänneksi jääminen on usein se kaikkein inhottavin sijoitus ja arvaatkin varmasti miksi. Tietysti siksi, että usein vain kolme parasta palkitaan. Kolme nostetaan korokkeelle. Kolme saavat mitalit kaulaan. Neljäs ei pääse estradille, ei saa mitalia ja tuskin edes kisamaskottia.
Kun Jeesus syntyi, paikalle riensi kolme itämaista tietäjää mukanaan kolme lahjaa. USA:n itsenäisyysjulistuksessa todetaan kansalaisilla olevan oikeus kolmeen asiaan: elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Ranskalaisilla määrä on sama kolme, mutta asiat ovat vapaus, tasa-arvo ja veljeys.
Yrityksellä ja organisaatiolla on hyvä olla naseva nimi. Jos se muodostuu kirjainjonosta, niin aika moni on tässäkin kohdassa todennut kolmen hyväksi määräksi. Sinäkin lienet nähnyt jossain kirjainyhdistelmät BMW, BBC, CNN tai IBM. Jos et, niin ehkä sentään ABC:n, liikenne aseman, jonka aakkosten kolmen kirjaimen muodostama nimi syntyi jokseenkin vahingossa tai vähintään yllättäen ja suunnittelematta. Oli miten oli, niin osuipahan määrän puolesta nätisti oikeaan.
Jos sinulle joskus tulee ajankohtaiseksi miettiä iskulauseita, niin koitapa puristaa se kolmeen sanaan. Se nimittäin saattaisi ainakin sanamääränsä puolesta toimia. Ainakin Barack Obaman ”Yes, we can!” toimi ja on nyt pala tunnettua historiaa.
Stubbin kolme pointtia on siis vain yksi lukuisista tunnetuista kolmosista. Se on myös merkki hänen osaamisestaan. Jääköön nelonen tai neljätoista naureskelijoille. Voihan toki asioita joskus olla yksi, kaksi, neljä tai viisikin, eikä niistä mikään tietenkään ole väärä määrä. Kolmonen noiden keskellä on kuitenkin aika kingi.
Juha Jokinen
