/

15.10.2023

Nordic Business Forum 2023 – poimintoja

Seminaariyleisö

Teemana muutos - tekoäly tulee.

Tämän vuoden Nordic Business Forum 2023 ohjelma oli saanut ylätason teemaotsikokseen muutoksen. Tällä kertaa pääsin seuraamaan ohjelmaa etänä vain jälkimmäisenä päivänä. Seuraavassa joitakin poimintoja toinen seminaaripäivän kiinnostavista ja ajankohtaisista ajatuksista. Monet esitetyistä ajatuksista ovat toki syvällisemmänkin pohdinnan arvoisia, mutta tässä kirjoituksessa nostan niitä esiin lähinnä otsikkotasolla.

Perfektionismi on raskasta

Norjan eläkerahaston toimitusjohtaja Nicolai Tangen kertoi sijoittajan näkökulmasta niistä asioista, joihin heillä kiinnitetään huomiota sijoituskohteita pohdittaessa. Kaikessa ei voi onnistua, joten on fiksua tyytyä vaikkapa siihen, että 90 % sijoituksista onnistuu jokseenkin tyydyttävästi. Tätä suuremman onnistumisprosentin tavoittelu olisi todella kallista ja vaivalloista.

Sijoituspäätöksiä tehtäessä Tangen kiinnittää huomiota luonnollisesti kohteen taloudelliseen suorituskykyyn, mutta myös ihmisiin ja heidän tapaansa kommunikoida. Jälleen kerran siis nousee esiin viestinnän ja viestintätaitojen keskeinen merkitys organisaatioiden menestykselle.

Tangen muistutti myös, että huumori on suunnaton voimavara, jota ei osta tarpeeksi hyödyntää monissa organisaatioissa. Hänen kehotuksensa on ”Have fun” eli pitäkää hauskaa. Hyvän fiiliksen kautta työt ja tehtävät sujuvat ja tulos seuraa perässä.

Koronapandemian jälkeiseen aikaan sopii erinomaisesti myös Nicolai Tangenin kehotus ”Be close and communicate” eli olkaa läsnä ja keskustelkaa. Hyvä ohje tämäkin. Sulkeutuneisuus estää ajatuksia tuulettumasta, jäykistää tekemistä ja hidastaa kehitystä ja uusien ideoiden syntyä.

Kirjailija, yrittäjä Tim Ferris muistutti, että meidän olisi tärkeää opetella ja oppia oppimaan (learning to learn). Kysymällä parempia kysymyksiä ja kuuntelemalla saamme enemmän ja parempaa tietoa. Todellisten osaajien tekemistä kannattaa seurata, pilkkoa heidän osaamisensa ja kyvykkyytensä osiin ja keskittyä sen jälkeen tutkimaan näitä oleellisimpia kyvykkyyksiä ja mitä me itse voisimme niistä oppia.

Tekoäly voi auttaa sekunneissa

Yhdysvaltalainen tulevaisuudentutkija Amy Webb kertoi havahduttavia esimerkkejä siitä, miten tekoäly alkaa vaikuttaa asioihin hyvässä ja pahassa. Hän kertoi esimerkin, kuinka tekoäly voi auttaa esimerkiksi sairaaloita löytämään keinoja nousta taloudellisesta ahdingostaan. Perinteinen ratkaisuhan on ollut se, että kallis ja tietäväinen johtajajoukko kokoontuu parin viikon korkean paikan leirille kampaviineripöytien ääreen ja palaa taskussaan ponteva strategia toimenpide-ehdotuksineen. Aikaa ja rahaa kaikkeen tähän kuluu melkoisesti. 

Amy Webbin esimerkissä tekoälylle esitettiin sama kysymys eli mitä tulisi tehdä, jotta hoito—organisaation taloustilanne saataisiin käännettyä paremmaksi. Lähtödataan sisältyi taloudellisesti hyvin menestyneiden sairaaloiden julkisia taloustietoja. Ja mitä tapahtui sen jälkeen tapahtui? Tekoäly antoi vastauksen varsin pätevästä toimenpidelistasta vain 32 sekunnissa!

Amy Webb myös muistutti, että tekoälyn taitavuus tai taitamattomuus riippuu sen käyttämän datan laadusta. Jos data on heikkolaatuista, myös tulokset jäävät laihoiksi.

Tekoäly on suurempi juttu kuin internet

Tietoturvaguru Mikko Hyppönen oli samoilla linjoilla: tekoälyssä on hyvät ja huonot puolensa. Kehitysloikka on jo kuitenkin täällä ja Hyppönen kuvaakin tekoälyn tuloa yhtä suureksi, jos ei suuremmaksi kehitysloikaksi kuin internet aikanaan. Mistään pienestä asiasta ei siis ole kysymys. Kilpajuoksu tekoälyn hallitsemisesta ja käytöstä on meneillään ja voittaja on vahvoilla.

Teknisesti tekoälykin perustuu pieniin mikrosiruihin, joiden tuotanto edellyttää erittäin vaativaa erityisosaamista eikä kyvykkäitä valmistajia ole tänä päivänä kovin montaa. Jos joku on kiinni pienistä asioista, niin tämä. Pienet mikrosirut ovat nimittäin kooltaan vain noin kolme nanometriä. Näin pientä on vaikea edes kuvitella. Koon ymmärtämistä helpottaa vertailu johonkin näkyvään. Yksittäisen hiuksen halkaisija on noin 100 000 nanometriä eli todella pienistä osista on kysymys.

Taklaa ongelma pieninä palasina

Professori Sheena Iyengar totesi, että innovaatiot eivät ole muuta kuin vanhojen olemassa olevien asioiden yhdistämistä uudella tavalla siten, että uusi kokonaisuus on parempi tai enemmän kuin osiensa summa. Iyengar antoi kuulijoille ainakin seuravan ohjeen ongelmien ratkaisemiseksi. Kun sinulla on ongelma, pilko se osiin, ratkaise pienet osat kukin erikseen ja yhdistä toimivat osat. Siinä yksi keino, jota kannattanee kokeilla omassa kehitystyössä ja uusia toimivia ratkaisuja etsittäessä.

Siinä joitakin nostoja Nordic Business Forum 2023 -tapahtuman tasokkaista esityksistä. Aina voidaan todeta, että asioita ja viisauksia on helppo esittää, mutta niiden esittäminen hyvin ei ole enää yhtä helppoa – puhumattakaan siitä, miten asioita ja oppeja saisi vietyä käytäntöön. Viestintätaidot ovat keskeisessä asemassa, jotta toivottuja asioita alkaisi myös käytännössä tapahtua. Tämä tuotiin esiin myös useissa puheenvuoroissa. Kaikkea ei voi hoitaa etänä eikä tekoäly tarjoa kaikkeen toimivaa ratkaisua – ainakaan vielä.

Juha Jokinen

Haluatko ottaa kehitysloikan viestinnässäsi tai kehittää ammattikeittiösi toimintaa?

Tilaa uutiskirje, niin saat hyödyllistä ja virikkeellistä luettavaa!