Viime vuosina on järjestetty useita seminaareja ja tapahtumia, joissa on puhuttu ruokahävikistä ja keinoista sen vähentämiseksi. Ruokapalveluissa syntyy Suomessa ruokahävikkiä noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa (Silvennoinen, K. 2020, Waste Amount, Type and Origin…). Noin viidennes ruoasta ei päädy suuhun. Määrät eivät sisällä elintarvikejätteeseen kuuluvia syömättömiä ruoan osia, kuten luita ja kuoria.
Erään seminaarin työpajassa osallistujat jakoivat keskenään tietoja ja kokemuksiaan omista toimintatavoistaan ruokahävikin vähentämiseksi. Joillakin toiminta oli vielä epäsäännöllistä ja ensimmäisiä johdonmukaisia askelia oltiin vasta ottamassa. Kun keskustelussa puhuttiin ruokahävikin seurannasta ja sen viestimisestä yksi osallistuja kertoi, että heillä ruokahävikistä raportoidaan vuosittain kunnan päättäjille. Tämä tehtiin siksi, että heiltä tällaista edellytettiin.
Tarinan kertoja tunnisti ja tunnusti, että heillä oli vielä paljon tehtävää ruokahävikin hallitsemisessa ja vähentämisessä. Itse näen, että ruokahävikin vähentämisessä keskeistä on viestintä. Sen tulisi olla säännöllistä, vaikuttavaa ja oikein kohdistettua. Velvoitettuna kerran vuodessa raportoitava tieto ruokahävikin määrästä kunnan päättäjille on kovin passiivinen keino, joka vaikuttaa pikemminkin päättäjätahon vihreän imagon kiillotukselta kuin todelliselta kiinnostukselta vähentää ruokahävikkiä.
Kenelle on tärkeää viestiä ruokahävikistä? Ainakin niille, jotka voivat siihen ensisijaisesti vaikuttaa. Lautastähde- ja tarjoiluhävikistä tulisi siis kertoa ennen kaikkea ruokaileville asiakkaille ja ruokapalveluhenkilöstölle. Tämä tulisi tehdä säännöllisesti ja kohteliaasti. Tällainen viestintä olisi vaikuttavaa viestintää eikä pelkkää velvoitettuna tehtävää työtä, jotta eri tahoille voitaisiin kertoa, että asiaa seurataan ja siitä raportoidaan.
Koska ruokahävikki on yhteinen asia, jossa tuloksia voidaan saavuttaa parhaiten yhdessä, asiasta pitää myös tehdä yhteinen. Tässä keskeinen keino on viestintä. Muista kuitenkin ennen viestinnän aloittamista suunnitella tekemisesi. Selvitä nykytilanne ja tee sen jälkeen suunnitelma mitattavine tavoitteineen.
Juha Jokinen
