Eri aikoina työelämään ja vähän muuhunkin elämään liittyvissä puheissa alkaa usein toistua tietyt sanat ja termit. Ne tuntuvat sopivan joka paikkaan ja jokaiseen asiayhteyteen, koska niiden käyttämisestä tulee ikään kuin muotia. Toisinaan tulee mietittyä, mikä on tällaisen viestinnän tarkoitus. Haluaako termin käyttäjä antaa itsestään kuvan ajan hermolla olevasta asiantuntijahenkilöstä vai auttaako muotisanan käyttö todellakin viestin ymmärtämisessä? Jos tavoite on jälkimmäinen eli ymmärrettävä viestintä, niin hyvä, sillä se onkin yksi hyvän viestinnän perustehtävä.

Hybridi

Täysin epätieteellisen omakohtaisen havainnointitutkimukseni perusteella minun on helppo ehdottaa yhdeksi päivän muotisanaksi sanaa hybridi. On vaikea osoittaa yhtä ajankohtaa, tahoa tai asiaa, mistä sanan suosio kielessämme ja viestinnässämme on alkanut lisääntyä, joten lienee paikallaan todeta, että suosion kasvu on tapahtunut pikku hiljaa ilman kenenkään yksiselitteistä selkeää ohjausta.

Lyhyesti vain yhdellä sanalla selittäen hybridillä voidaan tarkoittaa muun muassa risteymää tai sekamuotoa, vaikka termiä ehkä useimmiten käytetään korvaamaan suomen kielen sana yhdistelmä.

Koko kansan tietoisuuteen sana hybridi nousi koronapandemian myötä. Kukapa meistä ei olisi kuullut hallituksen puhuvan hybridistrategiasta koronaepidemian torjunnassa. Se, mitä hallitus tai viranomaiset sillä tarkalleen ottaen tarkoittivat, saattoi kuitenkin jäädä monelle kansalaiselle ainakin osittain epäselväksi, ehkä jopa termin käyttäjille itselleen.

Hybridiauto

Autoalalla hybridi on ollut terminä käytössä jo niin pitkään, että se alkaa olla jopa vanhanaikainen. Sekä poltto- että sähkömoottorilla liikkuva niin kutsuttu hybridiauto alkaa nimittäin jäädä väliinputoajaksi, sillä nyt siirrytään entistä useammin suoraan täyssähköautoihin.

Hybridisota

Sodankäyntikään ei ole enää pelkästään perinteistä bunkkereissa piileksimistä tai panssarivaunurallia vaikeakulkuisessa maastossa. Se voi olla myös ilman maastopukuja tehtävää kiusantekoa esimerkiksi tietoverkoissa, valeuutisten johdonmukaista levittämistä ja montaa muuta ilkeää asiaa – siis useiden ilkeiden asioiden yhdistelmä.

Hybridityö

Hybridi on ilmestynyt myös työpaikkailmoituksiin terminä hybridityö, joka tarkoittaa, että työtä voi tehdä sekä kotona että perinteiseen tapaan yönantajan järjestämissä tiloissa. Sellaisten ihmisten joukko kasvaa, jotka pitävät mahdollisuutta hybridityöhön perusvaatimuksena sille, että ylipäänsä hakevat avoinna olevia työpaikkoja. Tietenkin on myös paljon työtehtäviä, joita ei voi hybridisti tehdä, vaan työpaikalle mennään ja sieltä tullaan, useimmiten kotiin, sillä nukkumiseen paras paikka on edelleen useimmiten oma sänky kotona. Nukkuminen työpaikalla nimittäin herättää, jos ei muuta, niin ainakin mielipiteitä.

Hybridityöntekijä

Ruokapalvelualalla on jo joitakin vuosia ollut käytössä termi yhdistelmätyöntekijä. Sillä tarkoitetaan henkilöä, jonka tehtäviin kuuluu sekä ruoka- että siivouspalveluihin liittyviä tehtäviä. Saapa nähdä, vaihtuuko suomenkielinen termi yhdistelmätyöntekijä jossain vaiheessa hybridityöntekijäksi. Jos näin käy, niin voidaan kysyä miksi ja mitä hyötyä siitä olisi?

Hybridiruoka

Oikeastaan idean pohdiskella pieni pilke silmäkulmassa voimakkaasti yleistynyttä hybridi-termiä sain siitä, kun näin eräässä artikkelissa puhuttavan hybridiruoasta. Tiedättekö mitä se on? Epäilemättä jotain yhdistelmäruokaa. Tavallaan. Artikkelissa sillä tarkoitettiin ruokaa, jossa on perinteisesti käytetty lihaa, mutta hybridiversiossa osa lihasta onkin korvattu esimerkiksi kasvisproteiinilla – tai ehkäpä vain varovaisia muutoksia tehden broilerin lihalla.

Olen myös jo kuullut ja nähnyt käytettävän termiä hybridiresepti. Tässäkin tapauksessa onnistuneen viestinnän kannalta olisi hyvä, jos termi määriteltäisiin, sillä oikeastaan kaikki reseptit ovat hybridejä – siis eri valmistusaineiden yhdistelmiä. Ja kuten olemme huomanneet, niin hyvin monen reseptin valmistusaineluettelo loppuu omanlaiseensa hybridiin eli suolaan ja mustapippuriin, tuohon maustamismaailman erottamattomaan parivaljakkoon.

Joissain tilanteissa hybridiruoasta voinee puhua ammattilaisten kesken, kunhan varmistetaan, että kaikilla on termistä yhteinen ymmärrys. Sen sijaan ruokalistalla en vielä näkisi käsitteitä yhdistelmäruoka tai hybridiruoka erityisenä vetovoimatekijänä – päinvastoin.

Muulikin on hybridi

Lopuksi on vielä paikallaan antaa selitys tämän blogitekstin ohessa olevalle kuvalle – kuvalle, jossa on kavioeläin. Eliömaailmassa hybridillä tarkoitetaan lajiristeymää. Esimerkiksi muuli on hybridi. Muulin isä on aasiori ja emä hevostamma. Jos taas emä onkin aasi ja isä hevonen, niin tällainen hybridi ei olekaan muuli vaan muuliaasi (lähde: Wikipedia). Tarkkana pitää siis olla termien kanssa.

Onko kasvava joukko meistä siis muuleja, hybridejä, noita eliömaailman vähään tyytyviä työjuhtia, jotka ovat voimakkaita ja kestäviä, ja joilla on kokoonsa nähden hevosta parempi kantokyky vaikeassa maastossa? Luepa edellinen kuvaus uudelleen. Se ei ole tolkuttoman kaukana nykyajan työnhakijoilta edellytettävistä ominaisuuksista.

Vielä ei ole näkynyt työpaikkailmoituksia, joissa haetaan muuleja ja hyvä niin monestakin syystä. Sekä termeille aasi että muuli on monilla meistä poikkeavia käsityksiä eivätkä ne välttämättä ole aina myönteisiä. Siksi ohje pyrkimyksestä selkeään viestintään on edelleen ajankohtainen ja suositeltava.

Juha Jokinen

Haluatko kehittää viestintätaitojasi? Ota yhteyttä, niin pohditaan asiaa yhdessä.