Nordic Business Forum 2018 – muutamia poimintoja

Barack Obama ja Niklas Zennström
Nordic Business Forum 2018 – muutamia poimintoja

Suomalaisten Jyri Lindénin ja Hans-Peter Sieferin luoma Nordic Business Forum on noussut muutamassa vuodessa yhdeksi maailman johtavista business-foorumeista maailmassa. Kaverukset aloittivat pienestä vain muutaman kymmenen hengen tapahtumasta Jyväskylässä, mutta alkoivat jo pian ajatella niin sanotusti isosti. ”Kutsutaan Suomeen Al Gore” (Yhdysvaltojen entinen varapresidentti), oli aluksi vai n se kuuluisa ”hullu heitto”, joka kuitenkin useiden palasten loksahdettua kohdalleen toteutui. Loppu onkin sitten historiaa. Tänä vuonna kaverit saivat houkuteltua ensimmäistä kertaa Suomeen presidentti Barack Obaman, joka noin pari vuotta sitten jätti tehtävänsä seuraajalleen palveltuaan maksimiajan eli kahdeksan vuotta valkoisen talon päällikkönä.

Hyvin tuotteistettu huippuseminaari

Kuten kaikesta niin myös Nordic Business Forumista on varmasti erilaisia mielipiteitä. Joku saattaa pitää sitä näyttäytymispaikkana, johon liike-elämän kerma kokoontuu kuuntelemaan viisaita puheita johtamisesta ja pönkittämään omaa ja toistensa itsetuntoa ja merkitystä. Itse en halua nähdä asiaa negatiivisuuden kautta, vaan iloitsen suomalaisten onnistuneesta tuotteistuksesta. Tällainen ilmiö ei myöskään millään tavalla huononna Suomi-kuvaa maailmalla. Nordic Business Forumin esiintyjät ovat aina olleet korkeatasoisia, joten tarjolla on myös hyvää oppia esiintymisestä ja viestinnästä. Nekin ovat tärkeitä taitoja eivätkä todellakaan millään tavalla vähäpätöisiä. Myös luonnehdinta siitä, että paikalla on liike-elämän KERMA, sopii minulle elintarviketieteilijänä mainiosti.

Itse en ole ollut koskaan itse paikan päällä, vaan seurannut tapahtumaa jo useasti live-striimauksena muualta. Voi olla, että en tällä pääse kermakategoriaan, vaan olen jonkun mielestä 10 % kahvimaitoa, jollen peräti vain kevytmaitoa. Maailmassa on kuitenkin onneksi niin paljon henkistä kermaa, että sitä riittää niin Nordic Business Forumin lavalle, katsomoon, etäkatsomoihin kuin kaduille ja koteihinkin. Pulassa olemme vasta sitten, jos kerma oikeasti loppuu.

Mennäänpä nyt kuitenkin asiaan. Tarkoituksenani oli jakaa joitakin Nordic Business Forumista 2018 mieleeni tarttuneita ajatuksia. En aio referoida kattavasti kaikkien esiintyjien puheenvuoroja, vaan ainoastaan nostaa esiin joukon ajatuksia, joiden toivon olevan hyödyllisiä myös omalle ajattelullesi.Tässä esille nostamistani ajatuksista jokainen olisi helposti oman blogikirjoituksensa arvoinen, mutta kokoan ne siitä huolimatta kaikki tähän samaan, en suinkaan sillisalaattiin enkä sillittömään salaattiin vaan hillittömään salaattiin.

Ei suorituksen maksimointia vaan optimointia

James Hewitt (Chief Innovation Officer, Hintsa Performance) muistutti, että saamme aikaiseksi paljon parempaa tekemistä ja tulosta, kun pyrimme maksimoinnin sijasta optimoimaan tekemistämme. Tällä hän tarkoitti sitä, että tekemällä ja touhuamalla koko ajan yli sadan prosentin teholla, kuormitumme liikaa. Ennen pitkää tyytymättömyytemme kasvaa. Se ei ole hyvä asia, sillä tyytyväisten ihmisten suorituskyky on 19 % parempi kuin tyytymättömien. Tunnetusti myös esimiehillä ja johtamisella on suuri vaikutus tyytyväisyyteen, joten johtamisella voidaan todellakin vaikuttaa tulokseen.

Bisneksen pelisäännöt muuttuvat nopeasti. Asiakkaan tunne on ratkaiseva.

London Business Schoolin professori Gary Hamel muistutti, kuinka nopeasti toimintaympäristömme muuttuu. Organisaatioiden johtajien tulee olla nöyriä tämän muutoksen edessä. Vanhat ja jo tutuksi tulleet markkinoiden lainalaisuudet eivät välttämättä enää pidä paikkaansa eikä tulevia toimenpiteitä kannata suunnitella pelkästään menneen varaan. Pelisäännöt voivat muuttua äkkiä ja perusteellisesti. Esimerkkinä hän mainitsi yritysjätti Amazonin, jonka tulo lähes markkinalle kuin markkinalle jakaa usein kaikille uudet pelikortit. Silloin ei aina ole kysymys siitä, montako korttia kädestäsi haluat vaihtaa, vaan montako korttia Amazon sinulta vaihdattaa ja kuinka oma pelisi sen jälkeen sujuu.

Hamelin mukaan monissa yrityksissä ja organisaatioissa käytetään aivan liikaa aikaa mikromanageeraukseen ja kaikenlaiseen sisäiseen kontrolliin. Fokus pitäisi olla asiakkaiden tuntemuksissa. Ohjaava kysymys tekemiselle ja toiminnalle voisi olla vaikkapa ”millaisia tuntemuksia tuotteemme/palvelumme saavat asiakkaissamme aikaan?”.

Kapitalismillakin on erilaisia arvopohjia

Menestyksekkään luomuelintarvikkeisiin erikoistuneen Whole Food Market –myymäläketjun perustaja John Mackey tunnustautui rehellisesti vahvaksi kapitalismiuskovaiseksi. Kun kaveri on vielä kotoisin Texasista, niin mielikuvaksi muodostuu helposti jotain, mikä on tylyä ja kovaa ja jossa ei ole sijaa juuri muulle kuin rahalle ja voiton tavoittelulle. Kuinka tällainen sopii luomuelintarvikkeita ja terveyttä edistäviä tuotteita myyvälle kauppaketjulle? Kyllä se tuntuu sopivan, kun tekemistä ohjaa vahva tarkoitus ja arvot.

Bisneksen tekemisen ei tarvitse aina olla sotaa, selviytymistä tai kamppailua voitosta. Se voi olla myös rakkautta ja välittämistä jopa niin paljon, että jokainen organisaatiossa työskentelevä kokee tekevänsä arvokasta ja merkityksellistä työtä kohti yhteistä päämäärää. John Mackeyn mukaan hyvä johtaja osaa jakaa merkityksellisyyden viestiä. Mahatma Gandhin sanat ”We must be the change we wish to see in the world” John Mackeyn esityksessä kuvaavat hyvin sitä, millaista yrityskulttuuria Whole Food Marketissa vaalitaan.

Kun aiemmin mainitsin kauppajätti Amazonin, niin mainittakoon, että Amazon osti Whole Food Marketin viime vuonna (2017) 13,4 miljardilla dollarilla. Aika näyttää, miten menestyneen ja ostetuksi tulleen yrityksen kulttuuri muuttuu Amazonin jättimäisessä syleilyssä.

Haluammeko muiden olevan vain itsemme kaltaisia?

Strength Revolutionin perustaja Marcus Buchingham totesi muun muassa, että kun arvioimme tai arvostelemme muita, niin itse asiassa heijastelemmekin itseämme. Tämä on hyvä tiedostaa. Maineikas temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen toteaakin kirjassaan Hyvät tyypit, että yksi yrityksen tärkeimmistä ratkaisuista on se, kenet se valitsee tekemään päätöksen lopullisesta johtajarekrytoinnista. Tutkimusten mukaan arvioijan oma persoona selittää jopa neljä viidesosaa tästä valinnasta.

Lohkoketjuja ja luottamusta

Kanadalainen yrityskonsultti ja maineikas puhuja Don Tapscott maalaili kuvaa suurista tietotekniikan mukanaan tuomista muutoksista, kuten lohkoketjusta (block chain), jonka hän kertoi vihdoinkin oppineensa selittämään vain kahdessa minuutissa. Minulta se ei onnistuisi, joten jos asia kiinnostaa, niin Googlesta löytyy tietoa, mistä on kysymys. Lohkoketjuntekniikkaan perustuu muun muassa virtuaalivaluutta Bitcoin, mutta tulemme varmasti näkemään tulevaisuudessa paljon uusia sovelluksia, joista monet voivat olla mullistavia.

Käsite luottamus, jolle on yhtä paljon määritelmiä kuin on määrittelijöitäkin ja joka monen mielestä on kaikkein tärkein piirre ihmisten välisessä kanssakäymisessä, sai Don Tapscottilta taas yhden määritelmän lisää: luottamus on sitä, että uskoo siihen, että toinen tekee oikein. Toivotaan, että myös tekoälyn kehittäjät ovat luottamuksen arvoisia.

Tekoälyn kehitysvauhti on huima

MIT Initiativen perustaja Andrew McAfee puhui tekoälystä (AI = Artificial Intelligence). Aikanaan ajateltiin, että shakki on niin luova peli, että siinä ei tietokone pärjää ihmiselle. Nyt tiedämme, että shakki on itse asiassa nykyisille tietokonealgoritmeille korkeintaan kevyttä lämmittelyä. Shakin maailmanmestari Garri Kasparov joutui tunnustamaan Deep Blue –tietokoneen paremmakseen jo vuonna 1997 eli yli 20 vuotta sitten.

Tämän jälkeen ajateltiin, että vielä shakkiakin monta kertaa vaikeammassa pelissä nimeltä Go, algoritmi ei voi ihmistä voittaa. Tämän kolme tuhatta vuotta vanhan lautapelin mestaritkaan eivät ehkä aina tiedä, miksi tekevät siirtojaan. Ehkä heidän menestyksensä onkin osittain intuition ansiota: he tietävät hyviä siirtoja, mutta eivät tiedä, miksi ne ovat hyviä siirtoja. Go-pelin kanssa kävi kuitenkin samoin kuin shakin kohdalla. Tietokone päihitti ihmisen tässäkin pelissä, tosin vasta pari vuotta sitten vuonna 2016.

Tekoäly tulee aivan varmasti hämmästyttämään monia meistä ja todennäköisesti nopeammin kuin arvaammekaan. Tietysti se on vielä kaukana monen meidän arkisesta aherruksestamme, mutta kosketuspintamme tekoälyyn lisääntyvät koko ajan.

Presidentti Obama päätti seminaarin

Entäpä presidentti Barack Obama? Kyllähän Obama on karismaattinen henkilö, ajattelija ja erinomainen esiintyjä, jolla ei ole tarvetta ylentää itseään. Kaikki presidentit tai valtiojohtajat eivät ole tällaisia. Obaman retoriset taidot ovat huippuluokkaa. Kun hän puhuu, hän tulee kuulluksi. Hän antaa sanoilleen aikaa pudota kuulijoidensa ajattelussa hieman syvemmälle. Hän ei sano ja ajattele vasta sitten vaan ajattelee ensin ja sanoo vasta sitten. Obaman arvomaailma sopinee aika hyvin monelle suomalaiselle. Sanat perhe, koulutus ja huolenpito toisista sopivat hyvin Obaman suuhun.

Presidentti Obaman esiintyminen oli haastattelu- ja keskustelutyyppinen. Haastattelijaksi oli valittu muun muassa Skypen perustaja ruotsalainen Niklas Zennström, joka oli minun mielestäni loistava valinta. Hänestä huokui samanlaista nöyryyttä isojen asioiden edessä kuin haastateltavastaan ja näin haastattelu ei muodostunut vain televisiosta liiankin tutuksi tulleeksi puheviestinnän irvokkaaksi viihdenäytelmäksi, jossa kuuntelun sijaan keskitytään siihen, mitä seuraavaksi tokaisisi toisen puheen päälle.

Seuraajansa nimeä Obama ei tälläkään kertaa maininnut. Puhuttaessa yleisesti kehityksestä Obama totesi, että aina ei mennä vain eteenpäin. Kun mennään kaksi askelta eteenpäin, niin välillä tulee otettavaksi yksi askel taaksepäin. Obama itse istui kaksi kautta, siis kaksi neljän vuoden askelta. Seuraavaa askelta todistamme ja elämme parhaillaan.

Syntyikö hurmos ja mitä siitä seuraa?

Edellä oli joitakin ajatuksia Nordic Business Forumin kahdesta mielenkiintoisesta päivästä. Joku voisi todeta, että eihän tuossa ollut mitään uutta. Minun mielestäni tuttukin asia voi kuitenkin aina saada uutta sisältöä, kun sitä tuupitaan uusilla tiedoilla ja näkemyksillä.

Olet varmasti kuullut puhuttavan tai ehkäpä myös itse kokenut, että usein hyviäkin seminaareja seuraava henkinen hurmos ei kestä kovin kauan. Muutaman päivän ajan työtoverit saattavat kysellä, että missähän sitä nyt ollaan oltu, kun uusien ajatusten palo tuntuu kuin kärventäisi nahkaasi jokaisen ihohuokosen kohdalta päästäkseen kehostasi ulos muualtakin kuin suun kautta kumpuavina hurmoksellisina sanoina.

Moni uudistusliekki lepattaa vain aikansa, kunnes innostus sammuu. On taito ja vaatii myös kovaa työtä, aikaa ja jos ei nyt aivan onnea, niin ainakin suotuisat olosuhteet, jotta uudet ajatukset saa vietyä konkreettisesti käytäntöön. Muutosten tekeminen ei ole helppoa, koska se vaatii usein uuden oppimista ja muutosta myös itse kunkin ajattelutavassa. On kuitenkin tärkeää, että monille tarjotaan tähän tilaisuus. Asioiden kehittyminen on usein kuin tuotekehitys yleensäkin: sadasta ideasta ehkä muutama menestyy edes jossain määrin tai jonkin aikaa. Sitä emme tiedä, tuleeko niistä suuria asioita, mutta ainoa keino on kokeilla ja ottaa selvää.

Juha Jokinen

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.