[:fi]On hyvä, että meillä vietetään hävikkiviikkoa, jolla kiinnitetään huomiota ruokahävikkiin. Tällä tavalla tärkeä asia saa näkyvyyttä viestinnän valtavassa, joskus villissäkin virrassa, jossa viestit tuntuvat syövän toisiaan elävältä tullakseen itse edes jollain tavalla huomatuksi. Ruokahävikki ansaitsee otsikkonsa.
”Roskiin joutuvan ruoan mukana heitetään pois myös ruoan kasvattamiseksi, kuljettamiseksi ja valmistamiseksi tehty työ.”
Ruokahävikki on kokonaisuuden kannalta siis isompi menetys kuin monesti edes ajatellaan. Kaikki vesi, energia ja työtunnit siirtyvät yhdellä kaapaisulla biojätteeksi tuomatta kassaan senttiäkään. Kaikki ruokahävikin lajit ovat ikäviä, mutta aivan kaikkea hävikkiä ei voi välttää.
Ravitsemispalveluissa hävikin määrä on tutkimusten perusteella noin 75-85 miljoonaa kiloa vuodessa (MTT-raportti 41, Foodspill 2010-2013 –hankkeen loppuraportti). Yksi turhimmista ruokahävikin lajeista on lautashävikki. Sillä tarkoitetaan ruokaa, joka jo on asiakkaan lautasella, mutta joka kuitenkin jää jostain syystä syömättä.
Hillitse hävikkiä helposti!
Useissa ammattikeittiöissä ruokahävikin vähentämiseksi on aivan viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota, eikä vähiten siksi, että ruokahävikillä on myös taloudellista merkitystä. Lukuisat toteutetut toimenpiteet ruokahävikin vähentämiseksi ovat myös onnistuneet ja johtaneet toivottuihin tuloksiin – nopeastikin. Aina ei ratkaisujen tarvitse olla edes vaikeita. Ruokahävikkiä voi pienentää yllättävänkin helposti ja yksinkertaisesti – viestinnällä!
”Ruokahävikin määrän ilmoittaminen asiakkaille johti hävikin merkittävään vähenemiseen.”
Keskustelin jokin aika sitten asiakkaani kanssa ruokahävikistä osana suurempaa projektia. Asiakas oli jo tiedostanut ruokahävikkiongelman ja mietti keinoja hävikin pienentämiseksi. Yksinkertaiseen ja helposti toteutettavaa ratkaisuun sisältyi kolme tärkeää vaihetta
Mittaa
Ensimmäinen oli, että ruokahävikkiä alettiin mitata. Olet ehkä kuullut ajatelman ”mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa”. Jotta asioita ja ihmisiä voi johtaa, on tärkeää, että faktoihin perustuvilla mittareilla voidaan asiat tehdä totuudenmukaisiksi, konkreettisiksi ja ymmärrettäviksi. ”Minusta tuntuu”-tyyppisen tietotason epämääräisyys on omiaan vaikeuttamaan ongelman todellisen tilan arviointia ja korjaavien toimenpiteiden toteuttamista.
Viesti
Toinen ja keskeinen vaihe ratkaisussa oli viestintä. Mittaustuloksia ei piilotettu ruokapalvelun omaan sisäiseen pöytälaatikkoon, mikä olisi tehnyt niistä pitkälti hyödytöntä datamassaa, jonka ainut arvo on varastointikulu. Sen sijaan ruokahävikin määrä viestittiin asiakkaille – koululaisille! Mitä tapahtui? Ruokahävikin määrä väheni merkittävästi. Muutos parempaan tapahtui vieläpä erittäin nopeasti. Mitä se vaati? Ainoastaan sen, että palautuslinjaston biojäteastiaa alettiin punnita lounaan jälkeen ja tulokset kirjoitettiin lapulle kaikkien ruokailijoiden nähtäville.
Analysoi ja kehitä
Kolmas tärkeä vaihe oli tulosten analysointi ja toiminnan kehittäminen analyysin pohjalta. Kehitystyön tulosten todentaminen edellyttää luonnollisesti mittaamista. Jos tulokset sitten kertovat, että hävikki on pienentynyt, niin siitä pitää toki iloita asiaan kuuluvalla tavalla. Hetkelliseen tyytyväisyyteen ei pitäisi kuitenkaan jäädä kylpemään. Nälkää pitäisi riittää sen selvittämiseksi, mikä on pienin mahdollinen hävikin määrä, joka voidaan kohtuudella saavuttaa. 10% pienempi hävikki on tietysti hyvä asia, mutta 20% pienempi on paljon parempi. Jatkuva kehittäminen ilman huolellista analysointia on vaikeaa. Jos asioiden keskinäisiä suhteita ja vaikutuksia ei selvitetä, jää paras mahdollinen tulos usein saavuttamatta.
Viestintä on oleellinen osa kehittämistä
- Mittaa
- Viesti
- Analysoi ja kehitä
Tätä helppoa kolmen vaiheen mallia toistamalla ruokahävikkiä voidaan laskea helposti ja kytkeä viestinnän voima mukaan ruokahävikkitalkoisiin. Luonnollisesti on tärkeää muistaa kehittää myös itse prosessin vaiheita eli mittaamista, viestintää ja analysointia.
Ruokahävikkiä syntyy luonnollisesti muissakin kohdissa jalostus- ja toimitusketjua kuin niin sanottuna lautashävikkinä. MTT:n Foodspill-tutkimuksen mukaan erityisen suuri on tarjoiluhävikki, ennen kaikkea linjastoruokailussa, kun taas valmistushävikkiä syntyy usein kohtuullisen vähän.
Kaikki hävikkilajit ovat tärkeitä kehityskohteita ja jokainen niistä tarvitsee oman palstatilansa. Olipa hävikkilaji mikä tahansa oikean, tehokkaan ja toimivan viestinnän merkitystä ei kannata missään nimessä unohtaa tai väheksyä. Hyödynnä siis viestintää. Siinä on voimaa ja sillä saadaan aikaan vaikutuksia.
Juha Jokinen