Kuka kertoisi mistä kananmunat tulevat?

kananmunat
Kuka kertoisi mistä kananmunat tulevat?

Yllättävän moni lapsi ei tunne elintarvikkeiden tarinoita eli mistä ruoat tulevat. Nyt en tarkoita ruokien alkuperämaata, vaan ihan konkreettisesti sitä, mistä maito, kananmunat ja monet muut elintarvikkeet tulevat. Aukkoja tietoihin ja käsityksiin voi jäädä, jos asutaan ja vietetään aikaa vain kaupunkiympäristössä eikä kotona edes valmisteta ruokaa, vaan ostetaan kaupasta mikroa vaille valmista purtavaa. Jos kotona ei ruokailla yhdessä, niin vanhemmille ei avaudu edes ruokailuhetken yhteydessä mahdollisuutta keskustella lasten kanssa ruoasta. Ruokahetki on vain nopea mättö ja jättö (=syön ja jätän ruokapöydän) ja sitten kiireellä kohti seuraavia seikkailuja.

Ruoka on monipuolinen puheenaihe

Monia aikuisia hämmästyttää miksi niin moni lapsi ei tiedä esimerkiksi mistä kananmunat tulevat. Legendaarinen tarina puolestaan kertoo, että kun alakoululaisia pyydettiin piirtämään kala, niin osa lapsista piirsi kalapuikon.

Jos kotona tehtäisiin ruokaa yhdessä tai edes syötäisiin yhdessä, ruoan ympäriltä syntyisi helposti monta makoisaa ja kiehtovaa aihetta ja mahdollisuutta keskusteluun: mistä ruoan raaka-aineet ovat peräisin, mitä ruoka sisältää, miltä se maistuu ja mitä sille elimistössämme tapahtuu? Siinä saattaisi joutua vanhempikin pinnistelemään ja googlaamaan täydennystä omiin kouluopintoihinsa.

Asioita pitää oppia ja opettaa myös kotona

On huolestuttavaa, että jotkut vanhemmat väistävät vastuutaan ja ajattelevat, että tämäkin asia kuuluu koulun hoitaa. Heidän mielestään on nimenomaan koulun tehtävä kertoa, mistä kanamunat, maito ja muut ruoat tulevat.  Syytetään siis koulun opetusta, vaikka pitäisi katsoa peiliin ja miettiä olisiko tämä sittenkin vanhemman tehtävä ja yksi monista kotona opittavista asioista. Eivät vanhemmat voi ulkoistaa kasvatusta kokonaan kouluille. Kyllä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja on saatava myös kotoa. Mikään opetussuunnitelma ei veny kattamaan kaikkia arkisia asioita.

Kananmunan alkuperän salaisuus selviää varmasti useimmille kouluissakin. Kyllä se siellä matemaattisten yhtälöiden, kielten ja maailmanhistorian joukkoon mahtuu. Jos sattuu olemaan muualla juuri silloin, kun tuo suuri mysteeri selviää, niin ainahan sitä voi kysyä. Kotonakin aikaa vastaukseen tarvittaisiin vajaa sekunti ja kielen kannat kuluisivat vain yhden sanan verran: ”kanasta”. Henkilö, jolta tuo vaatii mittavia ponnisteluja, on varmasti vahvoilla Vuoden Tuppisuu –kilpailussa.

Ruoka kilpailee kouluissakin ajasta ja näkyvyydestä

Ruoka on läsnä kouluissa monella tavalla. Maksuton kouluruokailu juhlii tänä vuonna 70-vuotispäiviään. Yhteinen ruokailuhetki kouluissa on myös laatuaikaa kavereiden kanssa. Oppiaineena kotitalous lienee aina ollut lähes jokaisen suosikki.  Koska peruskoulussakin kuitenkin riittää opiskeltavaa, jää ruoan osuus väkisin vain pieneen rooliin. Siitä huolimatta ruoka kiinnostaa ja innostaa. Suomessa on erittäin korkeatasoinen ruokapalvelu- ja elintarvikeosaaminen ja koko elintarvikesektorilla on suuri merkitys kansantaloudellemme.

Ruoka on tärkeä ja kiehtova osa meitä. Suuria asioita tapahtuu ja päätetään ruoan äärellä. Ruoka on hengen ravintoa, tunnetta, polttoainetta, kemiaa ja paljon muuta. Ruoka on oleellinen osa meidän kaikkien elämää. Nauttikaamme siis siitä, niin kuin elämästäkin.

Juha Jokinen

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.