Kouluruoka loppuu kesken vain otsikoissa

Tyhjä lautanen
Kouluruoka loppuu kesken vain otsikoissa

Kouluruoka pääsi taas hiljattain lehtiotsikoihin. Eräät vantaalaiset vanhemmat purkivat ärtymystään sosiaalisessa mediassa, kun kouluruoka loppuu kesken eivätkä kaikki saa sitä ruokaa, mitä ruokalistassa on ilmoitettu. Otsikossa (Helsingin Sanomat 28.8.2020) reviteltiin vielä eräältä vanhemmalta lainatulla kommentilla ”käytännössä ikinä ei ole sitä ruokaa mitä piti olla”.

Pohdiskelin noin vuosi sitten yhdessä blogikirjoituksessani sitä, onko ilmoitetun kouluruoan loppuminen kesken suureksi ongelmaksi paisuva mörkö vain meille vanhemmille ja aikuisille eikä niinkään koululaisille ja opiskelijoille, jotka maksutonta kouluruokaa syövät. Tälläkin kertaa asiasta purnasivat julkisesti vanhemmat, jotka tosin todennäköisesti ovat kuulleet tästä ainakin jonkinasteista palautetta lapsiltaan.

Kun yksi ruoka loppuu, toisella jatketaan

Varmasti oppilaitakin harmittaa, jos ruoka, joka todella olisi maistunut, loppuu kesken. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ruoka kokonaan loppuisi kesken ja että ruokaa a ei saisi lainkaan. Korvaavaa syötävää saadaan järjestettyä käytännössä aina. Se, että kouluruoka loppuu kesken, ei siis pidä paikkaansa. Ruoka vain vaihtuu toiseen vaihtoehtoon.

Sekään ei pidä paikkaansa, että ikinä ei olisi sitä ruokaa mitä listassa lukee. Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia ja niille on lähes aina perusteltu ja selvitettävissä oleva syy. Tällaisia syitä voivat olla edellä kuvattu huomattavasti arvioitua suurempi menekki tai elintarviketoimittajien odottamattomat toimitushäiriöt.

Menekin arviointi pettää vain harvoin

Ruokapalvelutoimijat osaavat aika hyvin ennustaa ruoan menekin. He tietävät, mitkä ovat suosikkiruokia ja miten kysyntä vaihtelee esimerkiksi eri viikonpäivinä. Kun alussa kuvattua tapausta tutkittiin, niin taisipa käydä niin, että ruoan loppuminen osuikin pitsapäivään, jolloin ruokailijamäärät ilmeisesti pomppasivat uusiin ennätyksiin, joihin ei osattu varautua.

Ongelma ei ole, että ruoka loppuu, vaan että ruokaa jää yli

Ruoan loppuminen kouluissa ei ole ongelma. Sen sijaan se, että ruokaa jää yli, on ongelma. Se on ruokahävikkiä. Kun ruokahävikkiä syntyy, koko ruokatuotantoketjuun tehty työ ja kaikki elintarvikkeet ovat vaarassa päätyä jätteeksi. Siihen meillä ei ole varaa. Kouluruoan annoshinta vaihtelee kahden euron molemmin puolin. Se ei ole paljon eikä siinä pitäisi olla mitään ylimääräistä tai roskikseen heitettävää.

Ruokaa jää yli pääosin juuri siitä syystä, että halutaan varmistaa, että ruoka ei lopu kesken, vaan kaikki saavat sitä ruokaa, mitä ruokalistassa on luvattukin. Kodeissa tulisi kannustaa oppilaita syömään koulussa säännöllisesti eikä ainoastaan pitsapäivinä. Tällöin tarjoiluhävikki pienenee ja rahaa säästyy niin koulussa kuin kotonakin.

Oppilaat ja keittiöhenkilöstö tulisi nähdä samalla puolella

Kun oppilas jää ilman pizzaa, niin se harmittaa niin oppilasta kuin ruoan tekijääkin. Harmituksen tulisi olla molemminpuolista myös silloin, kun ruokaa jää yli ja syntyy hävikkiä. Oppilaat ja koulukeittiö tulisikin nähdä asiassa samalla puolella. Heidän tulisi tavoitella yhteistä etua. Ilmoitetun ruoan ei pitäisi loppua kesken, mutta sitä ei pitäisi myöskään jäädä paljon syömättä.

Jos ruokahävikki vähenisi, niin säästyneillä rahoilla voisi ostaa vaikkapa jätskipuikon pizzatta jääneille oppilaille. Koska jäätelö varmasti maistuisi myös niille, joille ruokalistalla ollutta pitsaa riitti, voitaisiin sopia yhdessä ruokahävikkitalkoista. Jos esimerkiksi lautas- ja tarjoiluhävikki saataisiin vähenemään, voitaisiin säästyneillä rahoilla tarjota jäätelöt kaikille – myös keittiön henkilökunnalle.

Juha Jokinen

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.