/

31.10.2022

Kouluruoka ja hinnannousu

Puuroannos kouluruoka

Yhden blogikirjoitukseni otsikko oli noin kaksi vuotta sitten (28.9.2020) riittääkö rahaa kouluruokaan? Silloin näkökulmana oli asiakkaiden kokema laatu eli voiko käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla valmistaa ja tarjota maistuvaa ja ravitsemustavoitteiden mukaista kouluruokaa?

Tuolloin käyttämäni otsikon kysymys riittääkö rahaa kouluruokaan on tänään vähintään yhtä ajankohtainen ja relevantti kuin noin kaksi vuotta sitten. Viimeaikainen elintarvikkeiden hintojen nousu pakottaa vaikutusvaltaisia tahoja vastaamaan, etenkin kun samaan aikaan ovat nousseet myös muut kustannuserät, kuten esimerkiksi energia ja kuljetukset.

Kouluruoka – ravitsemuksen peruskivi ja jalokivi

Maksuton lämmin kouluateria on meidän kansallinen ylpeydenaiheemme, jota ihaillaan myös valtakunnan rajojemme ulkopuolella. Vähällä rahalla on jo vuosia onnistuttu tuottamaan paljon hyvinvointia. Ehkäpä eniten ja parasta ruokaa vain muutamalla eurolla on tarjolla nimenomaan kouluissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ruoan laadusta lautasella olisi varaa tinkiä, eikä myöskään, etteikö ruokapalvelua silti pitäisi kehittää.

Euro vai enemmän lautasella?

Kun ne elintarvikkeet, jotka ennen maksoivat euron, maksavatkin nyt 1,15 – 1,20 euroa, niin jostain pitäisi löytää lisää rahaa kouluruoan raaka-aineisiin. Näin voitaisiin välttyä siltä, että kohonneet elintarvikekustannukset alkaisivat näkyä lautasilla. Jos nimittäin rusinat viedään lanttu-rusinaraasteesta, niin todennäköisesti tämä huomattaisiin.

Raha ja ravitsemus

Asiakkailtakin voi kysyä ratkaisuvaihtoehtoja ja näinhän mediassa jo tehtiinkin. Yksi oppilas jättäisi näkkileivän pois, toinen piimän. Ensimmäisen poistaminen iskisi pahasti myös yhteen kaikkein kiistattomimpaan ravitsemukselliseen hyötyyn. Se vähentäisi ateriakokonaisuuden kuidun määrää. Piimän poistaminen puolestaan vähentäisi proteiinin saantia. Toki muutosta ravitsemuksessa ei tapahtuisi, jos näitä aterian osia ei aikaisemminkaan ole nautittu.

Käykö kalalle kalpaten?

K on yhtä kuin kallis, ainakin mikäli uskomme tilastokeskuksen tietoja, joiden mukaan eniten ovat nousseet kahvin ja kalan hinnat. Näistä erityisesti kalan väheneminen kouluruokailussa olisi harmillista, koska se on terveellistä ja siitä myös tykätään. Tuleeko tästä hintojen noususta siis nyt kuolinisku kamppailulle kotimaisen ja lähikalan kulutuksen lisäämisen ponnisteluille vai selvitäänkö tästä vain hetkellisellä häiriötilalla?

Puurot ja vellit

Jos lisärahaa ei löydy, niin silloin täytyy nipistää jostain muusta. Tämä voi merkitä muutoksia ruokalistoihin. Tällöin täytyy kuitenkin varoa, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin. Velleihin ei liene tarvetta vielä vähään aikaan siirtyä. Se oli arkipäivää kymmeniä vuosia sitten. Sen sijaan puuro ei ole lainkaan huono keino. Se on terveellinen, kuitupitoinen, edullinen – ja mikä ihanaa, myös varsin suosittu kouluruoka. Puuroa pöytään siis – vaihtelevasti ja houkuttelevasti.

Kouluruoka tarvitsee kannattajiaan

Todennäköisesti elintarvikkeiden hinnat nousevat vielä nykyisestäkin, koska kustannuspaineet kohdistuvat samanaikaisesti useisiin elintarvikkeiden jalostusketjun panoksiin. Näin ollen on tarpeen varautua siihen, että mikään yksittäinen taho tai keino ei tilannetta ratkaise, joten myös ruokalistaa on valmistauduttava tarkastelemaan entistäkin huolellisemmin.

Ruoan hinnannousu toki kurittaa kouluruokailua, mutta kyllä tästäkin selvitään. Uskon, että kouluruoalle löytyy riittävästi sen itsensä kasvattamia kannattajia ja saamme yhdessä säilytettyä kouluruoan ravitsevana ja hyvänä.

Juha Jokinen

Haluatko ottaa kehitysloikan viestinnässäsi tai kehittää ammattikeittiösi toimintaa?

Tilaa uutiskirje, niin saat hyödyllistä ja virikkeellistä luettavaa!