Huh – läheltä piti, että kansalaiset olisivat joutuneet opettelemaan uusia termejä nykyaikaisille uusille ruoille. EU-tasolla on nyt päätetty, että nimitystä kasvispihvi ja kasvismakkara saa käyttää myös lihattomille tuotteille. Lähinnä lihateollisuutta lähellä olevat tahot pyrkivät varaamaan nimitykset pihvi ja makkara vain lihatuotteille. Kyllähän kaikesta saa halutessaan helposti LIHAvan riidan. Onneksi riidasta ei tällä kertaa kuitenkaan tullut tämän suurempaa. Päätöstä voidaan pitää kuluttajan etuna. Ostaessaan kasvispihvin kuluttaja tuskin tuntee tulevansa harhautetuksi, vaikka tuotteessa ei olekaan lihaa, koska lihatonta hän mitä ilmeisemmin halusikin.
Kasviliha vihastutti viranomaisia
Olen pohtinut aiemmin blogikirjoituksessani muun muassa, mikä tekee hampurilaisesta hampurilaisen ja nakkisämpylästä eli hodarista hodarin. Elintarvikelainsäädäntö saattaa toisinaan tehdä ruokien ja elintarvikkeiden nimeämisen haastavaksi. Liha- ja ruokatalo Pouttu oli loppuvuodesta 2019 tukkanuottasilla viranomaisten kanssa käyttäessään nimitystä kasviliha. Nimen katsottiin johtavan kuluttajia harhaan, koska tuote ei sisältänyt lihaa.
Onko lihapulla pulla?
Lihapullakin on monelle suomalaiselle tuttu nimitys. Se tarkoittaa tietenkin lihapyörykkää, vaikka onhan tässäkin vaara harhautua, sillä onko lihapulla pulla ensinkään? Tämän sekaannuksen jäljet johtanevat ruotsin kielen sanaan köttbulle, joka kääntyy ja ääntyy näppärästi suomen kielessä lihapullaksi. Ruotsin kielen sana ”bulle” voidaan kääntää muun muassa pullaksi, pikkupullaksi tai sämpyläksi.
Sekä lihapullia että voisilmäpullia pyöritellään ja leivotaan ja saattaapa joskus lihapullan sekaan joku laittaa esimerkiksi korppujauhoja kiinne- ja täyteaineeksi, joten eiköhän siinä jonkinlaista leipomista tehdä – tai ainakin jauho on mainittu. Oli miten oli, niin varmasti näidenkin termien kanssa elämää voi jatkaa hymyillen tuntematta itseään harhautetuksi.
Brittejä sen sijaan ei voi lihapulla-nimestä syyttää, koska jos olisi seurattu englannin kieltä, tuloksena ei olisi ollut lihapulla vaan lihapallo (meat ball). Toisinaan englanninkielessä tarkennetaan vielä käyttäen termiä swedish meat ball eli ruotsalainen lihapallo. Brexitin myötä Britit saavat kohta ihan itse päättää omat nimet tuotteilleen, joten nähtäväksi jää tuleeko Swedish meat ballista Brexit ball, EU-ball vai “Who´s got the ball?”.
Ikealla lihaton pyörykkä
Lähinnä huonekaluistaan tunnettu, mutta myös paljon ruokaa myyvä Ikea, alkoi hiljattain myydä lihattomia pyöryköitä. Liha- ja kasvispyöryköitä heillä oli valikoimassaan jo aikaisemmin. Nyt pyöryköitä on siis kolmea sorttia: liha, lihaton ja kasvis – pyöreitä palleroita kaikki. Ja vaikka Ikeassa huonekalupaketit ovat litteitä, niin nämä pyörykät ovat sentään pyöreitä palloja.
Boltsi – menestynyt uusi pyörykkä
Leivon Leipomon vuonna 2019 markkinoille tuoma Boltsi-kaurasiemenpyörykkä saavutti nopeasti suuren suosion. Mielestäni nimi Boltsi eli pallo (engl. ”ball”, ruots. ”boll”) on mainio. Se saanee lisänostetta Suomen jalkapallomaajoukkueen eli Huuhkajien menestyksen myötä. Ja stadissahan voidaan mennä Bollikselle eli Töölön pallokentälle (ruots. Tölö bollplan) treenaamaan fudista eli jalkapalloa.
Termeissä kannattaa kyllä olla tarkkana niin kentän laidalla kuin pelin tiimellyksessäkin. Jos nimittäin joku huutaa, että “heitä boltsi tänne”, niin voi olla, että vastaukseksi kuuluu “avaa ensin suusi”.
Boltsista laaja tuoteperhe?
Leivon Leipomon Boltsi on hyvä uusi elintarvike. Tuoteperhe voi vielä kasvaa. Tavallista Boltsia elastisempi versio voisi olla Superboltsi. Finnairille voitaisiin tehdä turistiluokan vetonaulaksi Lentoboltsi. Katukeittiöt eli street food -kioskit, jotka ennen tunnettiin nimellä nakkikioski eli snagari, voisivat ottaa listoilleen kanakorin rinnalle Boltsikorin, jossa ranskalaisten kaverina olisi erityisiä Koriboltseja. Niin ja pakastettuna tuotteen nimi olisi tietysti Jääboltsi. Jääboltsit voisivat myös olla kooltaan alkuperäistä Boltsia pienempiä, koska eihän jääpallopelin pientä jääpalloakaan kukaan ottelua televisiosta seuraava juurikaan näe.
Missä minun pihvini on?
Tarina kertoo, että erään matruusin tullessa Suomeen tapaamaan ystäväänsä, hänen paikallinen ystävänsä vei hänet illalla ravintolaan syömään. Vieraan paikallinen isäntä halusi tarjota rotevalle merien maailmanmatkaajavieraalleen jotain osuvaa syötävää. Niinpä hän pyysi tätä tilaamaan merimiespihvin. Vieras piti tätä loistavana ideana. Pihvi kyllä maistuikin jo pitkän matkustamisen jälkeen. Kun annos sitten tuotiin vieraan eteen pöydälle, niin tämä luonnollisesti kysyi: ”Missä pihvini on?”. Ja taas tehtiin pihvistä asiaa.
Juha Jokinen