Tarpeettomasti rajoitettu ruokavalio voi viedä syömisestä nautinnon

Lihaton lokakuu Defose
Tarpeettomasti rajoitettu ruokavalio voi viedä syömisestä nautinnon

Maidoton, munaton, sokeriton, rasvaton ja niin edelleen.  Myös ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelän korviin on kantautunut termi ton-ton-ruokavalio. Toinen nimitys voisi olla ei-ei-ruokavalio. Nimi tulee tietysti siitä, että siinä suljetaan yksilöityjä ruokia tai tiettyjä valmistus- tai ravintoaineita kokonaan pois ruokavaliosta. Kehitin tipattomalle tammikuulle ja lihattomalle lokakuulle kaveriksi kymmenen muuta ton-ton-ruokavaliokuukautta. Näin koko vuodesta tuli ruokarajoitteinen. Nämä eivät tietenkään ole ravitsemussuosituksia. Jokainen saa tietysti itse päättää mitä ja miten syö sekä mitkä ruokavaliorajoitukset arvioi tarpeellisiksi tai tarpeettomiksi ja miksi. Nyt siis puhutaan taas ruoasta.

Tätä kirjoitettaessa vietämme lihatonta lokakuuta, tai siis ainakin jotkut viettävät.  Siinä ei ole mitään pahaa. Keho ja ympäristökin kiittävät. Ehkä yhä useammankin pitäisi, koska syömme ainakin ravitsemussuosituksiin nähden liikaa punaista lihaa. Seuraavaksi esittelen lihattomalle lokakuulle 11 muuta kaveria, yksi siis joka kuukaudelle, jotta koko vuodesta tulee ruokarajoitteinen.

Tipaton tammikuu käynnistää rajoiteruokavaliovuoden

Tammikuu olisi tietysti tuttuun tapaan tipaton. Eihän kaikkein perinteisimpään ton-ton-kuukauteen saa kajota. Joulun glögit, Glühweinit ja vuodenvaihteen kuplivat saavat jäädä kokonaiseksi kuukaudeksi.  Tammikuussa ei siis nautita alkoholia, ei tippaakaan.

Helmikuu voisi olla hiilihapoton. Siitä seuraisi pelkkää hyvää – vähemmän turvotusta ja kuplintaa vatsassa ja vähemmän äänekästä ja sopimatonta röyhtäilyä. Sitä paitsi olut ja monet sokeriset virvoitusjuomat jäisivät samalla armotta ostamatta ja juomatta.

Maaliskuu on ilman muuta maidoton. Googlestakin löytyi kirjoitus, jossa sanottiin, että maito on vasikoita eikä ihmisiä varten.

Kesäkuntoon – hiilariton huhtikuu!

Huhtikuun pitäisi ehdottomasti olla hiilariton, siis hiilihydraatiton. Ai että miksikö? Siksi, koska kesä lähestyy ja pitäisi päästä siihen kuuluisaan rantakuntoon. Höttöhiilarit kuulemma lihottavat. Julistakaamme siis riisi, peruna ja pasta koko huhtikuuksi pannaan.

Toukokuun pitäisi ehdottomasti olla transrasvaton. Niistä voi kuulla ja lukea niin paljon pelkkää pahaa. Kaiken maailman happiradikaalit kuulemma häiritsevät elimistömme rauhaa. Transrasvoja ei kuulemma ole kovin paljon normaalissa ruokavaliossa, jos syö muutakin kuin pelkkiä keksejä ja vanhassa upporasvassa friteerattuja tuotteita.

Kesäkuu on kiva. Muutamina viime vuosina se on ollut myös varsin kolea. Kesäkuu voisi olla karkiton. Silloin voisi sanoa irtsareille ”hei, hei ja kiitos ei.” Viinikumit kaikkine muotoineen, väreineen ja lisäaineineen samoin kuin King size –suklaapatukat saavat jäädä kaupan hyllyyn, kun kesäkuu ei ole pelkästään kolea vaan myös karkiton.

Haastetta heinäkuulle

Heinäkuulle voitaisiinkin tempaista kunnon haastava rajoite. Tämän noudattaminen voi joillakin olla vaikeaa, mutta vaihtoehtoja ei ole. Ton-ton-ruokavalio vaatii ehdottomuutta. Suomen kansalaiset, oletteko valmiit? Heinäkuu on humalaton! Ymmärtäköön kukin, miten haluaa, miksipä ei myös adjektiivin omaisesti, koska silloin sillä olisi jopa kansanterveydellistä vaikutusta.

Humala on toki muutakin kuin tasapainoton olotila, jossa puhe sammaltaa ja aivot tuottavat trumppimaisia viisauksia. Humala on myös kasvi, jonka tieteellinen nimi on Humulus lupulus. Sitä käytetään makuaineena muun muassa oluen valmistuksessa. Humalaton heinäkuu panisi siis oluenkin pannaan. Kuulostaako hurjalta? Helteiset kesäpäivät ja juotavaksi saisi ottaa vain pääasiassa kraanavettä! Tämän kuukauden jälkeen taatusti tietää, mitä on ton-ton-ruokavalio.

E-koodeja teillä ja tuoteselosteissa

Elokuu voisi olla E-kooditon. Googlessa joku kirjoitti, että E-koodit ovat jotain ihan kamalia juttuja. E621, natriumglutamaatti, E951 aspartaami ja mitä niitä on. Niin ja E1 vie Turkuun ja E3 Tampereelle. Sitten on kaikenlaisia happoja, kuten askorbiinihappo. Ei kai sitä nyt happoja voi syödä, paitsi tietysti appelsiinissa ja mustaherukassa, mutta niissä se onkin C-vitamiinia. Ai niin, kysymyksessähän onkin sama aine eri nimellä.

E-koodeilla tuotteet muun muassa säilyvät paremmin ja rakenne pysyy kasassa eli kokonaisuus syötävänä. E-kooditon elokuu saattaisi paljastaa, että ehkä niitä kuitenkin voisi silloin tällöin ripsauttaa ruokaankin. Muussa tapauksessa ruokavaliomme saattaisi muuttua syötäväksi kelpaamattomaksi mössöksi.

Sokeriton vai suolaton syyskuu?

Entäpä sitten syyskuu? Tästä tuleekin kisa kahden superpahiksen kesken. Tehdäänkö syyskuusta sokeriton vai suolaton? Vai valitaanko molemmat ja tehdään koko kuukaudesta mauton? Jätetään itse kullekin valinnan mahdollisuus, mutta valittakoon tässä syyskuun teemaksi suolaton. Laulussa lauletaan ”Saunaan, saunaan suomalaiset”, mutta yhtä hyvin voitaisiin laulaa ”Suolaa, suolaa suomalaiset”. Me syömme aivan liikaa suolaa. Suolakin on sellainen pentele, että se piiloutuu niin taitavasti. Saamme suolaa, vaikka emme koskisi lainkaan suolasirottimeen. Joka tapauksessa, mauttomuudenkin uhalla syyskuu saa olla suolaton.

Lihaton lokakuu

Lokakuu on selvä tapaus ja siis jo nimensä saanut. Se on siis lihaton, vaikka tämä onkin aivan liian äärimmäinen ravitsemussuositusten tulkinta. Ton-ton-ruokavalio on kuitenkin ehdoton, joten kompromissit eivät ole sallittuja. Lokakuuhun on siis syytä varautua jo kesäkuussa, kun juhannusgrilli on kuumana. Silloin pitää lihaa tiristämän, koska lokakuussa se on kielletty.

Marraskuussa jatketaan samalla linjalla. Marraskuu on makkaraton. Makkarahan on prosessoitu lihajaloste eli oikein paha. Tai on kai niitä jotain kasvismakkaroitakin, mutta ei kai niillä ole makkaran kanssa muuta tekemistä kuin tuttu muoto.

Rajoitettu joulu

Vuosi lähestyy loppuaan. Tulee joulu ja joulukuu. Mikähän olisi hyvä ehdoton ruokarajoite joulukuulle, joka tekisi siitä taatusti ikimuistoisen – ja kurjan? No, se olisi tietysti jauhoton joulukuu. Eikös se gluteeni ole ihan kauhean kamala asia, jos sitä pääsee suun kautta kehoon? Ja raffinoidut viljat vaaleine vehnäjauhoineen joutaisivat kaikki pois!  Siitä viis, että leipomatta ja syömättä jäävät piparkakut ja joulutortut. Kysy siinä sitten lapsilta ja isoäideiltä, että oliko hyvä joulu?

Ollako ”ton-ton” vai nauttia ruoasta ja elämästä?

Siinä se olisi paketissa koko ruokarajoitteinen ton-ton-vuosiruokavalio. Aiotko kokeilla? Vai onkohan tuossa mitään järkeä? Ei se ainakaan olisi kovin hauskaa, pikemminkin liian jäykkää ja äärimmäistä. Jospa sittenkin kiinnittäisimme huomiota syömiseemme ja ruokavalintoihimme tasaisesti ympäri vuoden, emmekä olisi niin ehdottomia. Nauttisimme ruoasta ja elämästä joka päivä aina tilanteen mukaan.

Tammikuussa ottaisimme lasillisen punaviiniä. Helmikuussa virkistäisimme itseämme saunan jälkeen pullollisella kivennäisvettä antaen kuplien kutkutella suussamme olevia aistinsoluja luoden virkistävää tunnetta. Maaliskuussa joisimme salitreenin jälkeen janoon lasillisen raikasta vähärasvaista maitoa. Samalla rasittuneet lihassolumme saisivat ensimmäiset proteiininsa pystyäkseen aloittamaan oman korjaantumisensa.

Huhtikuussa söisimme palan tuoretta täysjyväleipää, jonka sisältämä kuitu saisi suolistoflooramme kirjoittamaan meille lukuisia kiitoskirjeitä. Toukokuussa nauttisimme hyvässä seurassa kupillisen kahvia kahvikeksin kera. Kesäkuussa kahvikupposemme saisi kaverikseen Fazerin sinisen suklaakonvehdin ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia.

Heinäkuussa nauttisimme terassilla auringosta kylmän oluttuopin äärellä. Elokuussa söisimme tuoreita marjoja, joita luonto meille antaa välittämättä lainkaan niiden sisältämistä luonnon omista E-koodeista.

Syyskuussa ripsauttaisimme lohipalan päälle hiukan suolaa ihan vain maun takia. Lokakuussa menisimme ulos ravintolaan ja söisimme oikein kunnon pihvin – kotimaisesta lihasta tietenkin.

Marraskuussa palkitsisimme itsemme pikkujouluillan päätteeksi ostamalla nakkikioskilta makkaraperunat kaikilla mausteilla. Joulukuussa taas antaisimme kaikkien nauttia joulusta piparkakkuineen ja joulutorttuineen.

Olisiko elämä sittenkin tällä tavalla mukavampaa ja maistuvampaa? Eihän nuo pienet nautinnolliset ruokahetken kuitenkaan terveyttämme veisi. Kyllä elämässä on tärkeämpiäkin kieltoja ja rajoituksia kuin omat tarpeettomat ruokarajoitteet. Pitäkäämme silti mielessä, että ”ei makeaa mahan täydeltä”. Tehtävä ei liene mahdoton-ton-ton.

Juha Jokinen

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.