Ikääntyneiden ravitsemus: mitä haluaisit syödä kahdeksankymppisenä?

ikääntyneiden ravitsemus nyhtökaurahampurilainen
Ikääntyneiden ravitsemus: mitä haluaisit syödä kahdeksankymppisenä?

Helsingin yliopiston HYplussan aamutilaisuuteen Helsingin yliopiston Tiedekulmaan oli helmikuisena pakkasaamuna kokoontunut muutama kymmenen aamuvirkeää henkilöä, joita kiinnosti ikääntyneiden ravitsemus. Suunnilleen samankokoinen joukko seurasi livestriimausta etänä.

80-vuotias voi haluta punaviiniä ja kahvia posliinikupista

Yliopistonlehtori ja laillistettu ravitsemusterapeutti Raisa Valve kertoi ajankohtaista tutkimustietoa ikääntyneiden ravitsemuksesta. Hän herätteli yleisöä kysymällä, mitä itse haluaisimme syödä kahdeksankymppisinä. Vastauksia sateli. Yleisön toiveet voisi tiivistää seuraavasti: kahdeksankymppisinä he haluaisivat syödä mieleistä, maistuvaa, miellyttävän näköistä ja tuoretta ruokaa. Ainakin tämä joukko haluaisi, että heillä olisi vaihtoehtoja ja että he voisivat nauttia ruoasta. Jopa punaviini ja kahvi oikeista kupeista, ei siis muovimukeista, nostettiin esiin. Tämä oli selvä viesti. Ruoka ja sen sosiaalisuus ja elämyksellisyys ovat selvästikin tärkeitä asioita myös ikääntyneiden kohdalla.

Epämääräiset sosesekoitukset kauhistuttavat

Kauhukuvana pidettiin sitä, että kaikki ruoka-aineet sekoitetaan keskenään ja surautetaan sileäksi massaksi tehosekoittimella. Jos rakenteen muuttaminen on tarpeen, niin yleinen toivomus oli, että ainakin eri ruoka-aineet pidettäisiin erillään.

On tunnettu tosiasia, että ikääntyneiden kohdalla, jolloin syödyt annokset ovat usein pieniä, on tärkeää, että ruoan ravintotiheys on korkea. Erityisesti proteiinien saanti olisi varmistettava.

Insuliini tärkeässä roolissa myös proteiiniaineenvaihdunnassa

Insuliinista on totuttu puhumaan sokeriaineenvaihdunnan ja diabeteksen yhteydessä. Insuliinilla on kuitenkin tärkeä rooli myös proteiinien metaboliassa. Kun lihaksia aktivoidaan, se lisää insuliinin toimintaa, joka puolestaan estää kehoa menettämästä proteiineja.

Ikääntyneiden kohdalla tulee ensin varmistaa riittävä energian saanti ja sen jälkeen riittävä proteiinien saanti. Jos energiaa ei saada tarpeeksi, niin syöty proteiini kuluu energiatuotantoon eikä sitä riitäkään rakennusaineiksi.

Proteiineja tarvitaan ravinnosta sopivasti ja sopivassa suhteessa

Ihminen tarvitsee yhdeksää eri aminohappoa ravinnosta, koska kehomme ei pysty niitä itse valmistamaan. Lisäksi näitä tulisi saada sopivassa suhteessa, koska joidenkin aminohappojen puute vaikuttaa toisten aminohappojen tuotantoon ja imeytymiseen. Joissain tapauksissa ikääntyneiden kohdalla ravinnon energiasta jopa 35% olisi tarpeen tulla proteiineista. Tämä on selvästi enemmän kuin yleinen ravitsemussuositus.

Aivan kuten hiilihydraattienkin kohdalla myös proteiinien kirjavassa joukossa on niin sanottuja hitaita ja nopeita. Esimerkiksi maitotuotteiden proteiineista hera on nopea ja kaseiini puolestaan hidas ja pitkäkestoinen. Yleisesti ottaen ruoasta olisi hyvä saada sekä nopeita että hitaita proteiineja.

Kun kysymyksessä on ikääntyneiden ravitsemus, on muistettava, että heidänkin kohdallaan proteiinien saannilla on ylärajansa. Liika on heidänkin kohdallaan liikaa tai vähintääkin tarpeetonta. Liian suuri määrä proteiineja ruokavaliossa voi lihottaa ja kuormittaa munuaisia.

Ikääntyneiden kuidun saanti on riittämätön

Tutkimusten mukaan moni ikääntynyt saa kohtuullisen hyvin ravintoaineita suositusten mukaisesti. Monien aliravitsemusriskissä olevien kohdalla ongelma tiedostetaan ja siihen osataan kiinnittää huomiota. Ehkä hieman yllättävä tutkimustieto oli, että ikääntyneet saavat ravinnostaan selvästi aivan liian vähän kuituja. Saanti saattaa jäädä jopa vain viidesosaan suosituksesta. Tähän olisi syytä kiinnittää huomiota ja miettiä keinoja ikääntyneiden kuidunsaannin lisäämiseksi. Täysjyväleipä on hyvä kuidun lähde, mutta jos pureskeleminen on vaikeaa, niin kovat leivänkannikat ei ole oikea ratkaisu.

Ruoan pitää olla maukasta ja herkutellakin saa

Kuten alussa totesin, ikääntyneiden ravitsemusta voidaan edistää. Keinovalikoimassa keskeiseksi nousee ruokapalvelujen rooli niissä tapauksissa, kun ikääntynyt nauttii muiden tekemää ruokaa. Tällöin on tärkeää, että ruoka sekä näyttää että maistuu hyvältä. Sen on myös oltava sopivasti tuttua ja elämyksellistä. Ruoan pitää tuntua hyvältä, kenties herättää miellyttäviä muistoja. Taustalla tulisi pitää huolta myös siitä, että ruoan ravintotiheys on riittävän korkea.

Vaikka tiedämme, että hampurilaisateria ranskalaisilla perunoilla ei täytä ravitsemuskriteerejä muutoin kuin korkean energiapitoisuutensa osalta, niin hampurilainen tai jokin muu kullekin ikääntyneelle henkilökohtainen suosikkiruoka silloin tällöin, saattaa piristää ikääntynyttä niin paljon, että ravitsemukselliset seikat kannattaa hetkeksi unohtaa. Kouluissa on nykyään suosikkiruokaviikkoja. Myös ikääntyneet ansaitsevat suosikkiruokaviikkonsa. Tarjotkaamme siis ikääntyneille sellaista ruokaa, joka maistuu ja jota tekee mieli syödä. Kun ruoka maistuu, niin se vaikuttaa elämänkin makuun myönteisesti.

Juha Jokinen

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.