Ruokatrendit ohjaavat tarjontaa – Gastro Helsinki 2018

Ruokatrendit
Ruokatrendit ohjaavat tarjontaa – Gastro Helsinki 2018

Gastro Helsinki 2018 -messut järjestettiin Helsingin messukeskuksessa 14.-16.3.2018. Ruokatrendit ohjasivat selvästi tarjontaa. Numeerisesti muutaman tahmean kerran jälkeen sekä näytteilleasettajien että messuvieraiden määrät kääntyivät vihdoin nousuun. Trendi kääntyi vihdoin nousevaksi. Tätä tietysti moni odottikin, koska useat talouselämän indikaattorit ovat pitkästä aikaa myönteiset. Lama ja pessimismi on selätetty tai ne ovat menneet selälleen suurempien voimien ansiosta.

Messuilta saa katsauksen toimialan nykytilaan

Messuilla saa aina hyvän katsauksen päivän tuote- ja palvelutarjonnasta. Taustalla vaikuttavat ruokatrendit. Parhaimmillaan messuilla esitetään myös näkemyksiä ja ennusteita tulevasta. Pääosin nämä nousevat esiin erilaisissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa. Kaikki konkreettisesti esiteltävät tuotteet ja palvelut sen sijaan ovat jo totista totta ja tätä päivää eivätkä vain tulevaisuuden visioita.  ”Coming soon”-tilassa olevia tuotteiden tai palvelujen prototyyppejä, joiden toteutuminen tai toimitusvalmius on vielä tulevaisuuden epävarmuuden ja hämärän peitossa, harvemmin esitellään messuilla kovin julkisesti.

Myytkö eilistä vai tulevaa?

Ehkäpä me täällä Suomessa opiskelemme vielä eroon turhan pedantista suomalaisesta, tunnollisesta ja insinööripainotteisesta tuotekehityksestä, jossa omaa timanttia, tuotetta tai palvelua, hiotaan pikkutarkan valmiiksi ennen kuin se röyhtäistään ulos tuotekehittäjien salaisesta laboratoriosta ja tuodaan markkinoille todelliseen asiakas- ja käyttäjätestiin. Tarkassa viilaamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Jos tuotekehitys kuitenkin uhkaa venyä loputtomaksi säätämiseksi, voi se kestää liian kauan, jolloin markkinat ehtivät muuttua niin paljon, että tuote on vanhanaikainen jo markkinoille tullessaan. Tällöin asiakas saattaa todeta vain napakasti:  ”Don´t sell me something from yesterday”. Eilisen tuotteille ei välttämättä löydy enää kysyntää.

Toki on selvää, että tuskin enää on kovinkaan montaa tuotekehitysprojektia, johon ei kuuluisi edes jonkinlaista asiakastestausta tai pilotointia. Vaikka oppimista tapahtuukin epäonnistumisten kautta, harva kuitenkaan on sellainen ennustajavelho, jolla olisi varaa sivuuttaa erilaisten tosielämän kenttätestit oikeilla asiakkailla.

Kasvisruokaa ja fleksaajia

Gastro Helsinki 2018 – messujen näytteilleasettajatarjooman perusteella voi todeta, että trendikansioita oli selvästikin yrityksissä luettu. Kasvisruokaa ja vaihtoehtoja fleksaajille oli esillä monin paikoin ja useilla tavoilla. Fleksaajat ovat kuluttajia, jotka haluavat joustavasti vähentää lihan kulutustaan korvaten osan aterioistaan kasvisvaihtoehdoilla. Messuillakin siellä, missä trendikästä burgeria oli maistatuksessa, oli sämpylöiden välissä useimmiten jotain muuta kuin naudanlihaa.

Kauraa ja sirkkoja

Myös kasvisproteiinit ja kauratuotteet nousivat vahvasti esiin messutarjonnasta. Kasviskiusaukselle alkaa olla jo todella paljon vaihtoehtoja. Jos haluaa pysyä lihansyöjänä, mutta erityisesti punaisen lihan ympäristövaikutukset huolettavat, niin hyönteisruoka vaihtoehtona saattaisi kiinnostaa. Suhtautumisessa hyönteisiin ruokana me suomalaiset olemme yllättävän vastaanottavaisia ja hyväksyviä. Suomessa kotisirkkojen tuotanto on kasvanut vahvasti lakimuutoksen jälkeen. Joitakin sikatiloja on jo muutettu sirkkatiloiksi. Kuluttajille on jo tarjolla sirkkaleipää, granolaa ja snacks-tuotteita. Sirkkoja on ilmestynyt myös ravintoloiden ruokalistoille.

Ruoan esillepano tärkeää

Ruoan esillepanoon ja näyttävyyteen kiinnitetään nykyisin paljon huomiota. Näyttävä myy. Tuttuja perustuotteitakin voidaan twistata näyttäviksi ja ajankohtaisiksi. Valaistuksella on valtava merkitys sille, miltä ruoka näyttää ja kuinka hyvin ruoan värit nousevat esiin. Tarjoiluvitriinit ovat nykyisin näyttäviä ja niissä on hyvät valot, mutta valoa pitäisi saada myös itse ruokailutilanteeseen. Ruoka maistuu varmasti paremmalta, kun näkee mitä syö ja kenen kanssa syö.

Jos ruokailuhetki vietetään yksin hämärässä, jossa ainut valo tulee älypuhelimen ruudusta, niin ruoalle ei jää juuri muuta roolia kuin energian tankkaaminen. Ainoana sosiaalisen pirskahduksen tuovana digitaalisena seuralaisena ruudun kautta syöksyvä kakofoninen uutisvirtaa, jota tuttikynällä skrollataan, jää sekin pahimmillaan vaikutuksiltaan varsin valjuksi ruokailun kokonaiskokemuksen kannalta. Missä on silloin tietoinen ajattelu ja fokus? Onko se rapsakkaan salaatin suutuntumassa ja makumaailmassa vai bittiavaruuspölyssä, jonka mikrohiukkaset sekoittavat aivojemme synapsien välistä valtaväylien ruuhkautunutta liikennettä. Millaisia ruokailuelämyksiä voi kukaan itse saada siitä, että kertoo älypuhelimella kaverilleen, että tässä sitä nyt syödään ja napsaisee liitteeksi tärähtäneen kuvan ruoka-annoksestaan, johon kirsikaksi kakun päälle lisää hymyilevän emojin.

Ruokailu on moniaistillinen kokemus

Ruokailu on parhaimmillaan moniaistillinen kokemus. Sitä aletaankin piakkoin tutkia lisää Turun yliopistossa. Näistä tutkimuksista saamme varmasti hyvää uutta tietoa, joka auttaa palveluntarjoajia muotoilemaan palveluistaan entistä houkuttelevampia. Itse ruoka on ”vain” osa ruokailukokemusta. Luonnollisesti sen tulee olla ”juuri se” osa, joka ei ainakaan petä ja pilaa kokonaisuutta.

Robotisoituvatko ruokapalvelut?

Yleisesti voidaan sanoa, että asiakaskohtaisuus ja yksilöllisyys näkyivät selvästi messutarjonnassa myös laitepuolella. Laitteiden jonkinlainen äly kehittyy koko ajan. Kehityksen tavoitteena on ennen kaikkea helpottaa työtä, vakioida prosesseja ja laatua, varmistaa ekotehokasta työskentelyä sekä ennaltaehkäistä virheitä. Yksilöllisyys ja joustavuus tarkoittavat laitteiden kohdalla myös sitä, että laite niin sanotusti ”taipuu” ja mukautuu moneen tarpeeseen. Jo pienikin laite tarjoaa paljon ominaisuuksia. Käyttäjäkohtaiset valinnat (esim. tarjoilulinjaston korkeuden säätö) puolestaan parantavat monesti asiakas- ja käyttäjäkokemusta.

Messuilla nähtiin myös muutamia robotteja, vaikka ne olivatkin lähinnä vain messuvieraita viihdyttämässä. Aivan varmasti jollain aikajänteellä niitä tullaan näkemään myös tekemässä toistuvia tai rutiininomaisia töitä, jotka liittyvät esimerkiksi kuljetukseen tai siivoukseen. Sovelluksia, kuten siivousrobotti tai erilaisia vaunuja tai tavaraa kuljettavia vihivaunuja, on jo käytössä. Robotit kyllä tulevat, tai itse asiassa ovat jo osin tulleet, mutta mitään järisyttävää vyöryä ei vielä ole näköpiirissä.

Korkea laatuvaatimus on uusi vähimmäistaso

Laadukkuustrendiin liittyy muun muassa se, että uudet henkilöstöravintolat lähestyvät jo täysiverisiä ravintoloita valikoimaltaan, laadultaan ja esillepanoltaan. Sopivia laineita tästä toivoisi välittyvän vaikkapa kouluravintoloihin asti. Aistikas ja maukas miljöö vaikuttaa nimittäin myös ruoan maittavuuteen. Vielä liian moni jättää kouluruoan syömättä, vaikka siitä ei erikseen tarvitsekaan maksaa mitään. Musiikkia, väriä ja valoako siis avuksi kouluihinkin? Miksipä ei, mutta yhtä lailla aikaa ja myönteistä näkyvyyttä ruokailutapahtumille.

Tuoreen tutkimuksen mukaan me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa. Myös ruokapalvelu- ja elintarvikealamme kestävät hyvin kansainvälistä vertailua. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi gini on juuri nyt trendikästä Englannissa, josta trendien aallot loiskuttavat myös Suomen rantoja. Kuinka ollakaan juuri suomalainen gini on menestynyt kansainvälisissä kilpailuissa.

Suomi on myös jäätelönsyönnin maailmanmestaruuskansa. Me syömme eniten jäätelöä per asukas koko maailmassa. On siis täysin luonnollista, että messuilla oli tarjolla myös gini- ja lonkerojäätelöä osana muuta laajaa jäätelövalikoimaa. Kaikkien tuntema ja perinteikäs Valiokin on tehnyt paluun jäätelömarkkinoille. Makumaailmaan kuuluu muun muassa mustikka-ruisjäätelö – mikäpä sen suomalaisempaa.

Ruokaosaamiselle näkyvyyttä kilpailujen avulla

Jo perinteiseen tapaan messujen yhteydessä järjestettiin kolme kovaa kilpailua. Kouluruokakilpailun voitti Enon koulu Joensuusta. Kilpailussa tehtiin taas eurolla ihmeitä, sillä annoksen raaka-aineisiin oli käytettävissä vain yksi euro. Joensuun kolmen hengen voittajajoukkue valmisti porkkanamakkarakeittoa, broileririsottoa ja uuniperunoita. Reseptit tarjotaan saataville kaikille Suomen kouluille. Onnittelut Joensuuhun!

Vuoden Kokki 2018 -kilpailun voitti Kalle Tanner (Villa Störsvik) ja Vuoden Tarjoilijaksi 2018 valittiin Noora Sipilä (ravintola Ora). Paikalla onnittelemassa voittajia oli taas useita tittelin aiemmin voittaneita huippuammattilaisia. Kilpailuruoissa yksityiskohtia hiotaan jo niin paljon, että tarinasta kunkin taideteoksen takana saisi helposti tunnin esitelmän.

Suomi vie, voi hyvin ja vetää puoleensa

Suomeen tulevien matkailijoiden määrä on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Samaan aikaan kovia kokeneen Venäjän vientikaupan tilalle on onnistuttu löytämään uusia kanavia muualle maailmaan. Puhtaudelle ja luotettavalle laadulle on kysyntää. Ne muodostavat hyvän selkänojan, mutta ensiarvoisen tärkeää on tuntea myös kohdemarkkinoiden erityispiirteet. Täällä kotipesässä on puolestaan tärkeää turvata riittävät ja tasokkaat palveluhenkilöstöresurssit ruokapalvelualalle, jotta vieraillemme onnistutaan luomaan mieleenpainuvia ja myönteisiä kokemuksia maastamme.

Suomi kiinnostaa monin tavoin. Meidän on vain itse muistettava, että meillä on tarjolla paljon enemmän kuin vain joulupukki. Se, mikä on meille arkista, tavallista ja itsestäänselvyys, voi saada turistin haukkomaan henkeään ja käyttämään päätelaitteidensa lähimaksuominaisuuttaan varsin tiuhaan upeassa maassamme. Mustikoidenpoimintaretki puhtaaseen luontoon voi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan juuri se vow-elämys, jota ei tarvitse kuorruttaa Las Vegas –tyyppisillä värivaloilla. Menkäämme siis kohti menestystä esimerkiksi mustikoilla sekä puhtaalla ja maukkaalla ruoalla.

Juha Jokinen

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin
Share on Google+
Google+

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *